1. Olet valmistunut aikanaan yliopiston tietojenkäsittelytieteestä filosofian maisteriksi. Millaiset valmiudet yliopistosta saadut opit antoivat työelämään?
Yliopisto antoi vahvan teoriapohjan lähteä rakentamaan ammatillista osaamista käytännön työelämässä. Teorian hallitsemisesta koen olleen huomattavaa hyötyä, sillä käytännön tekeminen riippumatta työtehtävästä, välineestä tai teknologiasta nojaa kuitenkin jossain kohtaa aina teoriaan. Myös sopivasti valikoituneet sivuaineet matematiikka ja tilastotiede ovat tukeneet työntekoa ja työssä oppimista matkan varrella.
2. Olet toiminut työurasi aikana sekä operatiivisten järjestelmien toteutuksessa, järjestelmien integrointihankkeissa että tietovarasto-projekteissa eri rooleissa. Miten vertailisit näitä osa-alueita ohjelmoinnin kannalta - onko kyse hyvin erilaisesta osaamisesta mielestäsi vai löytyykö niistä yhtäläisyyksiä?
Ajattelutapaa pitää hieman aina justeerata sen mukaan mitä on tekemässä – tarvitseeko ajatella myös kokonaisuutta vai voiko keskittyä tietyn, tarkasti määritellyn ongelman ratkaisemiseen mahdollisimman tehokkaasti. Osa-alueet eivät ole toisensa pois sulkevia: jokaisella on omat ominaispiirteensä, mutta myös yhteneväisyyksiä löytyy. Riippumatta osa-alueesta taustalla on aina kuitenkin jokin teoria tai hyväksi havaittu toimintatapa, johon ratkaisun kannattaa nojata.
Työurani alkuvuosina työskentelin pelkästään operatiivisten järjestelmien parissa, joiden seuraksi tulivat jossain vaiheessa tietovarastoratkaisut. Huomasin, että operatiivisten järjestelmien kehityspuolella opittuja asioita voi hyödyntää myös tietovarastoratkaisuissa, kuten vaikkapa tehokkuuden pitäminen mielessä tietokantahakujen rakentamisessa.
Integraatiohankkeet ovat näistä itselleni uusin tuttavuus, joihin pääsin mukaan käytännön tasolla oikeastaan vasta täällä Productivity Leapissa. Teoria oli pääosin tuttua integraatioidenkin osalta ja integraatioihin törmää hyvin usein, vaikka kyseessä varsinaisesti olisikin operatiivisen järjestelmän kehitys tai tietovarastoratkaisu.
3. Kuinka saat akut ladattua vapaa-aikana ja ajatukset pois projekteista ja IT-järjestelmien kehityksestä?
Tietotyön tekijänä koen, että aivojen on syytä saada lepoa ja rauhaa säännöllisesti päivittäisen palautumisen kautta ja myös pidemmän loma-ajan lepotauon olen havainnut merkitykselliseksi. Työasiat jäävät helposti mieleen pyörimään työpäivän päättyessä, ja pyrin erottamaan työnteon ja vapaa-ajan selkeästi toisistaan. Kotona, lasten pyöriessä ympärillä, ajatustyötä vaativan työnteon ja lasten kanssa puuhastelun yhdistämisen olen huomannut mahdottomaksi, joten sitä kautta työ ja vapaa-aika erottuvat luonnollisestikin toisistaan. Ja päivän päätteeksi voi viettää ”hetken” Civilization-pelisarjan parissa - tosin tässäkin on omat riskinsä, koska ”Just one more turn…”.
4. Olet ollut nyt noin 9 kuukautta Productivity Leapissa - oletko ollut tyytyväinen ison konsernin jälkeen toimimisessa pienessä yrityksessä?
Harvoin mikään asia on täysin mustavalkoinen eikä tässäkään voi todeta toisen olevan pelkästään hyvä ja toisen pelkästään huono. Huomattava ero ison konsernin ja pienen yrityksen toimintakulttuureissa tietysti on, mutta molemmissa on nähdäkseni omat vahvuutensa.
Ehkä on syytä palata parikymmentä vuotta taaksepäin, kun työurani alkoi yrityksen näkökulmasta hyvinkin vastaavassa tilanteessa tullessani pieneen yritykseen aloittelevaksi sovelluskehittäjäksi. Omasta näkökulmastani kaikki olikin sitten täysin uutta - opinnot olivat kesken eikä oikeaa työkokemusta ollut. Pienessä yrityksessä kaikki oli kuitenkin lähellä ja apua, tukea ja neuvoja sai nopeasti. Työurani varrella yrityksen koko kasvoi aina globaaliksi konserniksi saakka ja samalla kasvoi tunne siitä, että joissain asioissa apu, tuki ja neuvot etääntyivät ja niiden saavutettavuus vaikeutui. Nyt, palattuani taas pienen yrityksen toimintakulttuuriin, koen, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa niin omaan kuin yrityksenkin tapaan toimia ja toivon, että pystyn omalta osaltani luomaan ja kehittämään yritykselle luontevaa toimintaympäristöä.
5. Mitä haluaisit jatkossa oppia?
Nykypäivänä uusia teknologioita, välineitä ja tapoja tehdä asioita tuntuu ilmaantuvan kiihtyvällä tahdilla. Valinnan varaa oppia uutta siis löytyy… Uskoisin, että erilaiset pilviympäristöt ja niiden ympärille rakentuvat ekosysteemit valtaavat alaa ja kehittyvät edelleen. Näiden kelkkaan hyppääminen ja kyydissä pysyminen tuntuisi itsestäni kiinnostavalta. Tulevissa projekteissa näiden hallitsemista varmasti tarvitaan. Uskon, että vahva teoriapohja kantaa edelleen ja tukee uuden oppimista jatkossakin.